|
|
"KOHINOOR", 2004
PROJEKTI: Vuoreksen keskustan suunnittelukilpailu
SIJAINTI: Vuores, Tampere
JÄRJESTÄJÄ: Tampereen kaupunki
SIJOITUS: Yläluokka
Virta
Eri suuntaisten virtojen liike synnyttää pyörteitä, joiden keskukset ovat liikkumattomia
virtojen kumotessa toisensa.
Suunnitelma perustuu ajatukseen kaupungin dynaamisesta
kokemisesta; erilaisista liikesuunnista, reiteistä ja nopeuksista. Suunnitelmassa
on keskitytty kolmeen keskeiseen liikkeeseen Vuoreksen alueella:
1. Ajoneuvoliikenne: jännite Vuoreksen ja Tampereen keskustan välillä
2. Kevyt liikenne: jännite Vuoreksen keskustatoimintojen ja asumisen välillä
3. Hulevesi: jännite alueen korkeuserojen välillä.
(Kaakko-luodesuuntaiset notkelmat alueen poikki muodostavat
luonnollisen suunnan huleveden kerääville ojille.)
Kolmikulmiokenttä
Virta syntyy potentiaalierosta, jännitteestä, joka taas synnyttää kentän.
Pääliikkeitä
edustavat suunnat kohtaavat toisensa noin 60 asteen kulmissa ja muodostavat aluetta
jäsentävän kolmikulmiokentän. Syntyneisiin kolmikulmioihin sijoittuvat rakentaminen,
aukiot, paikat ja viheralueet. Kentän vaikutus on voimakkaimmillaan alueen keskellä
ja heikkenee sen reunoja kohden.
Kolmikulmiokentän kokeminen
Kun kolme erisuuntaista virtaa kohtaa, syntyy harmoninen, seisova interferenssikenttä,
joka väreilee synnyttäen voimistuneita, heikentyneitä ja kokonaan kumottuja kenttäruutuja.
Kokija liikkuu jännitteisessä ja yllättävässä kaupunkitilassa,
joka moninaisuudestaan huolimatta yhdistyy liikesuuntien avulla selkeäksi rakenteeksi,
kentäksi. Alueella liikkuva huomaa kuuluvansa kokonaisuuteen, jolla on voimakas oma identiteetti.
Kolmikulmiokentän taipuminen - inflektio
Painovoima vaikuttaa kenttään taivuttamalla sitä eniten niistä kohdista, joissa se on voimakkain.
Säännöllinen kolmikulmiokenttä asetetaan Vuoreksen voimakkaasti vaihtelevalle
maastopinnalle. Painovoima saa taivuttaa säännöllisen kolmikulmiokentän orgaaniseksi
rakenteeksi – eläväksi ja yllätykselliseksi kaupunginosaksi.
Kolmiokentän taloudellisuus
Luonnollinen virtaaminen tapahtuu aina mahdollisimman suoraviivaisesti ja taloudellisesti.
Valituilla suunnilla saadaan optimoitua edulliset ilmansuunnat.
Kolmiorakenne tuo ruutukaavaan verrattuna yhden liikesuunnan lisää ja mahdollistaa
siten kevyelle liikenteelle lyhyemmät reitit paikasta toiseen.
|
|
